9.1.2010

Kevätkauden ensimmäinen kokoontuminen 9.1.2010 Itiksessä Ralfin ja Airin johdolla (15 h paikalla)

Ralf piti taivassaarnan (mm. Jes 65:17). Minä luon uudet taivaat ja uuden maan... entisiä ei enää muisteta... saatte iloita ja riemuita.... Taivas on jokaiselle omannäköinen. Se merkitsee mm. sitä, ettei menneitä (mokiakaan) tarvitse enää muistella. Saa aloittaa puhtaalta pöydältä ja edessä on loputon tulevaisuus. Ei ole kiirettä mihinkään. Kenelläkään ei ole masennusta, vaan iloa ja riemua kaikesta hyvästä taivaassa. Pikkuasioista harmistuvalle taivas merkitsee sitäkin, että kaikki katkaisijat ovat oikein päin. Tai uusia ratkaisuja etsivälle sitä, ettei ideoita varasteta. Saa rauhassa kehitellä täydellisiä ratkaisuja. Kenenkään elämän matka ei jää kesken ja 98-vuotiaskin on vasta nuori, eikä hänen tarvitse jättää matkasauvaansa kesken matkan, kuten täällä usein tapahtuu.

Koska taivas merkitsee jokaiselle eri asioita, kannattaa välillä pysähtyä miettimään, millainen taivas juuri minulla mielestäni on.

Ralf piti myös Raamatuntutkistelun rakkaudesta. Rakkaudella on monta ulottuvuutta (agape, fileo, eros), mutta onko rakkauden antaminen myös ihmisen velvollisuus? Kyllä, mutta velvollisuus ei merkitse samaa kuin pakko. Entä tuleeko vihollisiakin rakastaa? Kun auttaa vihollista, se on rakkautta. Keskeisen kolmion kärkinä ovat Herra, minä ja lähimmäinen. Lähimmäisen rakkaudessa tulee kuitenkin olla järki mukana, kenenkään ei pidä osoittaa lähimmäisenrakkautta niin, että itse vahingoittuu. Rakkaus on kärsivällinen (1 Kor 13-4-8) -tekstin voi lukea niinkin, että korvaa sanan rakkaus, sanalla minä tai omalla nimellä. Minä olen kärsivällinen... Puhuttiin myös kiusaamiskokemuksista. Toisten pahoja tekoja ei tarvitse, eikä pidäkään hyväksyä, pitää vain pyrkiä hyväksymään ihminen itsensä. Tahdikkuuskin mainittiin. Kateutta pohdittiin, muisteltiin satua onnellisen miehen paidasta, jota sadun kuningas tarvitsi parantuakseen, mutta kun onnellinen mies löytyi, hänellä ei ollut paitaa. Todettiin, että raha ei lisää onnellisuutta. Paidaton mies oli onnellinen, koska oli tyytyväinen siihen vähään, mitä hänellä oli. Hyvässä seurakunnassa vallitsee luottamus toiseen. Kenenkään ei tarvitse varoa mitä puhuu. Jokainen voi olla oma itsensä, tulla rakastetuksi omana itsenään, sellaisena kuin on, se on agaperakkautta. Seurakunnan tehtävä on antaa sitä rakkautta, mitä ihmiset ovat elämäässään jääneet vaille. Itse asiassa sanan seurakunta tilalle pitäisi vaihtaa sana ihminen, koska 'seurakunta' ei tee mitään, yksilöt ovat ne, jotka tekevät.

Teetauolla juttu jatkui, kuten kiintoisan aiheen kanssa usein käy, tässä omat mietteeni:

Kaksi sanaa lähimmäiselle

Kirsi Rekola kirjoitti k.t.-lehdessä (http:www.muotiala.fi/lehti/artikkelit/0601201.html) kiusaamisesta ja narsismista. Rekola oli analysoinut Markku Vuoren Kauhistuksen kanahäkki-kirjasarjan kiusauskokemuksia. Rekolan mukaan mm. masennukseen johtaneissa kiusauskokemuksissa on tyypillistä se, että kertomukset ovat erittäin vihaisia. Vihan kohde ei kuitenkaan tunnu olevan itse kiusaaja, vaan se, että kiusattuja ei uskota. Kun kiusaustilanne on käsitelty ja ns. 'ohi', ex-kiusattu ei koe ongelmia suhteessa ex-kiusaajaansa, koska asia on jo käsitelty niin pitkälle kuin se on mahdollista. Miksi ex-kiusattu sitten jauhaa asiaa yhä uudelleen? Rekolan mukaan hän kokee asiansa olevan edelleen jotenkin kesken, koska hän ei ole saanut tukea sille, että on ollut oikeassa. (Työ)Kaverit, jotka olivat läsnä kiusaamisten tapahtuessa eivät ole huomanneet olevansa kiusatun lähimmäisiä ja kulkevansa uhrin ohi, vaikka heidän tulisi toimia kuten laupias samarialanen. Heidän ei tarvitse uskoa tai edes ymmärtää tapahtunutta. Heidän puoleltaan riittäisi toteamus 'olet oikeassa'. Nuo kaksi sanaa ovat juuri se puuttuva pala, jota kiusatulta puuttuu, riippumatta siitä, miten hyvin hän on noissa tilanteissa ulkoisesti pärjännyt. Ex-kiusattu kaverisi tarvitsee juuri sinua, lähimmäinen/samarialainen, sanomaan nuo vapauttavat pienet sanat päästäkseen eteenpäin ja parantuakseen kokemuksestaan. Ja nuo kaksi sanaa lähimmäiselle ovat kaikki mitä sinun tarvitsee sanoa, lopun hoitaa kiusauksen kohde itse, Jumala ja aika.

12.12.09

12.12. Johto oli Ralfilla ja Airilla.

Ralf piti Raamatuntutkistelun, jonka aiheen totesi olevan "X-rated", eli moraalittomuutta luvatun maan rajalla. Jumala on mustasukkainen vieraita "jumalia" kohtaan. Israelin kansa lankesi. Maailmassa vallitsee suuri taistelu, jossa kaikki hyvä käännetään pahaksi, seksikin.

Joulu on tulossa. Muistelimme Airin johdolla laulujen välityksellä Kristuksen syntymän aikaa. Vanhassa Testamentissa on useita ennustuksia Jeesuksen syntymästä. Mm. Immanuel, Verso Iisain kannosta (Seurakunta Laulaar 139). Juutalaiset tunsivat ennustukset, mutta eivät tienneet milloin ne toteutuisivat. Enkeli kertoi, että Marialle syntyy poika, Jeesus. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Myös Elisabetille syntyy lapsi. Jumala lähetti tänne poikansa. Joosefille tuli tieto lapsen alkuperästä ja hän meni Marian kanssa naimisiin.Sitten tuli verollepanokäsky (SL 136). Kedolla oli paimenia. He ilahtuivat Messiaasta uskoen että nyt päästään roomalaisista. Enkelijoukko ilmoitti että on syntynyt Vapahtaja (SL 134). Paimenet päättivät lähteä Betlehemiin. Siellä oli Maria ja lapsi. Kaikki tapahtui juuri kuten paimenille kerrottiin. Simeon näki voidellun ja ylisti Jumalaa pelastuksesta. Samalla varoitettiin, että miekka käyvä Marian sydämen läpi (SL 132). Idässä kolme tietäjää löysi uuden tähden. He tunsivat profetiat. Päättivät lähteä tervehtimään ruhtinasta aarteita mukanaan. Heidän ihmeekseen asiaa ei tunnettu Jerusalemissa. Samalla Herodes kuuli uuden kuninkaan tulosta Juudean Betlehemiin. Tähti johdatti tietäjiä. He kumarsivat lasta ja palasivat omaan maahansa toista tietä. Joosefia kehoitettiin pakenemaan Egyptiin ennen lasten surmaamiskäskyä. Toteutui ennustus: Egyptistä minä kutsuin poikani (Jouluyö, juhlayö).

arasola

19.9.2009 Arasola piti Itisryhmässä saarnan kristillisestä rakkaudesta.

Historiasta muistamme kuulleemme, että kristillinen kirkko kasvoi räjähdysmäisesti alkuvuosinaan ja että syynä tähän olivat vainot. Tosiasiassa kasvu oli kirkon 300 alkuvuotena vain 2% vuodessa. Alkukirkolla oli itse asiassa kaksi kasvupyrähdystä noiden 300 vuoden aikana. Ensimmäinen niistä ajoittui vuoden 160 paikkeille, jolloin kasvu oli erityisen nopeaa. Toinen pyrähdys sijoittui vuoden 260 paikkeille. Syynä kasvuun olivat kulkutaudit, jotka tappoivat noin kolmasosan Rooman väestöstä. Muistamme kuulleemme, että Roomassa oli vesijohdot ja että muitakin mukavuuksia löytyi. Tosiasiassa kaupungit olivat ahtaita ja vesijohdot ja muu rikkaus oli vain pienen yläluokan käytössä. Lisäksi Roomassa rehotti taikausko ja lääketiede oli siellä varsin alkeellista. Vähemmän varakkaat asuivat ghettomaisissa oloissa, joissa väentiheys oli lähes kaksinkertainen verrattuna nykyajan Kalkuttaan. Kun tuli kulkutauteja, ne levisivät nopeasti. Ihmiset pakenivat vitsauksia ja jättivät sairaat jälkeensä kuolemaan hoidon puutteeseen. Itse tauti ei siis tappanut läheskään kaikkia kulkutaudin aikana kuolleita. Kristityt eivät paenneet, vaan jäivät hoitamaan sairaitaan. Kulkutautien aikana ei-kristittyjä kuoli noin 30%, kristittyjä vain 10%. Näistä syistä Roomassa oli kulkutautiepidemian jälkeen kristittyjä jo noin kolmasosa koko väestöstä. Kristityt hoitivat myös ei-kristittyjä jälkeen jätettyjä sairaita naapureitaan. Kriisi osoitti kristittyjen rakkauden ja rohkeden. Näin kriisi myös levitti kristinuskoa.

Jumala tekee ihmeitä kriisien aikana. Nyt maailma on jälleen kriisissä. Kriisit tulevat lisääntymään ja niistä tulee entisiä pahempia. Öljyn väheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa katastrofin. On arvioitu olemassaolevan öljyn kokonaismäärää. Öljyn määrä ei kasva, mutta sen kysyntä kasvaa. On arvioitu, että 2010-2015 tulee suuri öljykriisi, ruoka kallistuu entisestään ja yli 500 miljoonaa ihmistä kuolee. Tarvitaan jälleen rakkautta. Pyhä Henki toimii Jumalan lasten keskuudessa. Pyhän Hengen antama rakkauden lahja on keskeinen. Sen kautta kristityt auttavat rakkaudesta muita ihmisiä ja sen seurauksena ihmisiä kääntyy. Meidän tulee muistaa, että meidän rakkautemme on heikkoa ja pyytää Herraa antamaan meille lahjaksi rakkauttaan.
(TP)

Albanian perhe

Hei!


Kiitos kun muistitte taas Ramaj perhetta! Summa saa olla pesamuna pesukonetta varten, he ovat edelleen pesseet kasin koko 7-henkisen perheen pyykit. Kaytetyn pesukoneen sanoivat saavansa noin 80 eurolla, niin etta ei paljoa puutu enaa.


Vanhin tytar Flutura meni kihloihin elokuussa. En ollut taalla niin en voinut osallistua. Kihlajaisjuhlat ovat taalla tarkea tapahtuma, vahintaan yhta iso juhla kuin haat. Ja se on taas yksi niista "velvollisuuksista", joista ei voi luistaa, vaikka olisi kuinka koyha. Perhe joutui ottamaan lainaa, kun iso joukko sukulaisia piti ruokkia. No, onni onnettomuudessa; sukulaiset kun toivat rahalahjoja, niin jaivat kuitenkin plussan puolelle rahallisesti. Sulhanen opiskelee Newboldissa ja tekee kolmea tyota saadakseen morsiamen Englantiin. Hanella pitaa olla tilillaan suuri summa rahaa, etta saa viisumin ja paasee muuttamaan ulkomaille. Menevat sitten naimisiin Englannissa ja jaavat sinne asumaan nailla nakymilla. Voivat sitten auttaa perheitaan Albaniassa.


Niin todella, Arasolat ovat takaisin Suomessa, onpa mukavaa. He olivatkin hirvean monta vuotta poissa.


Olen NIIN onnellinen uudesta asunnostani.


Apua, nyt pitaa menna, opettajainkokous!


Anna

Kai Arasola: Jumalanpalveluksen haasteet

KAITSU KÄVI JA PUHUI
JA MEILLÄ OLI KOSOLTI MIELIPITEITÄ

Finlandiin palanneen Kai Arasolan yksi pesti on johtaa sapattikoulujaostoa. Kuten nimikin (koulu) sanoo, tilaisuuksiin sisältyy opetusta. Raamatun tutkistelua. Piplian tutkimiselle kolminkertainen eläköön-huuto!
Saarnaosuus saa silloin tällöin, ettei peräti usein, penkkiurheilijat eli sanankuulijat haukottelemaan ja kuorsauksen partaalle.

Itis-ryhmän alustuksessaan 19.9.09 Kaitsu vihjaisikin, että lisättäisiinkö saarnankuuntelu-kursseja seurakuntien ohjelmaan... Hienotunteinen tapa sanoa, että saarnat please lyhyemmiksi ja tarpeellisiksi.

On tutkittu, että

* jos seurakunnassa on miehiä vähemmän kuin 40%, se kasvaa hitaammin

* kirkossa ylipäätään on jotain mikä tekee sen vaikeammaksi miehille

* tapa millä jumalanpalveluksia järjestetään, työntää herkemmin pois miehiä kuin naisia.


Miesvajausta ilmenee etenkin protestanttisella puolella. Katolisella ei niinkään, ja jostain syystä ei myöskään JehovanTodistajat -liikkeessä.

Joku mainosguru oli tutkimustulokset nähtyään lohkaissut: Just näin voi odottaakin. Systeemi on luotu naisille: turvallista, rauhallista, vakaata, hoitavaa. Ei tarjoa seikkailua eikä riskinotto-herätteitä, joihin varsinkin nuoremmat miehet tuntevat vetoa.

Pitäisi murtaa tapoja, jotka estävät luovuutta seurakunnissa. Kirkollinen sanastokin on lähempänä naisten sanastoa - esim 'suhde Kristukseen' - ja 'naismaisia' syntejä vastaan on helpompi heristää; vrt esim. panetteleva juoruilu contra pornosaitit.


Kaitsun alustus, josta yllä vain lyhyesti, herätti intohimoisen mielipiteiden vaihdon.
Naistenko sanasto vaaleanpunaista pehmohempeyttä! Ainoastaan miehiäkö varten älyllisyyttä korostavaa sana- ja aihevalintaa, jotta viihtyvät? Ei istu pohjoismaiseen populaatioon ja elämäntapaan - ehkä siellä päämajan ameriikan puolella mennään lähempänä kuvattua tyyliä, siellähän naisten 'kuuluu' olla pinkkikotirouvaa ja hieman avutonta kainaloista kanaa.

Toisekseen, juuri luovuus ja verbalistiikan hallinta on tutkitusti naisväen heiniä enemmän kuin miesten.

Edelleen, ketkä yleensäkin sankemmin joukoin hakeutuvat henkisen kasvun lähteille. Kirjastoihin, työväenopistoihin, konsertteihin, teattereihin, taidenäyttelyihin, kulttuuritapahtumiin - niin, ja kirkkoihin? Naisväki on eittämättä kiinnostuneempi kehittämään henkistä minäänsä kuin miehet. Pitäisikö seurakunnilla olla kalastuskerho ja moottoripyöräklubi?

Neljänneksi, jos kirkonmenot eivät vetoa miehiseen habitukseen, ei ainakaan naissukupuolta voi syyttävästi osoittaa sormella. Ketkä ovat olleet vastuussa sapattikoulujen ja fraseologian kehittelystä kautta vuosikymmenien, ketkä jumittivat johtajuudet, pastoruudet ja mielipideilmaisut vain miehille kuuluviksi kautta vuosisatojen, keiden kynästä Raamattukin tuli olemaan.. .

Tuollainen karkea jako miehet-sitä ja naiset-tätä on tosi karkea. Miehissä on kovin erilaisia yksilöitä ja niin on naisissakin. Mutta varteenotettava kysymys kuuluukin: Onko miesten viihtyvyys seurakunnassa kiinni siitä, miten paljon määräysvaltaa ja muuta valtaa siellä on miehillä?

Kiintoisaa havaita, että Raamattu kutsuu seurakuntaa naistermein, sanoilla morsian, vaimo, äiti (Johanneksen kirjeet) ja pahimmillaan portto. Mutta onko Raamatussa selvää kaavaa jumalanpalvelukselle. Apostolien aikaan Synagoga/koulussa luettiin Kirjoituksia, sapattisin kodeissa murrettiin leipää ja juotiin 4 maljaa, laulettiin hallel-kiitoslauluja, rukoiltiin, ja näin oli tehty noin 1500 vuoden ajan, nyt vain Exoduksen karitsanveren-kautta-pelastus oli muuttunut Kristuksen veren kautta pelastukseksi. Sapatti oli ollut kuin pienoispääsiäinen - vertaa ehtoollinen. Yhteistilaisuuksissa julistusta ja opetusta oli runsaasti, uusi evankeliumin oppi tarvitsi vankennusta ja toisaalta poisoppimista esikuvajärjestelmästä.
Kokouksissa jaettiin kokemuksia. Kellä tuomisina oli profetia, kellä laulu, kellä puhe kielillä, kellä sen selitys, ja mitä niitä olikaan.
Jumalanpalvelustahan ei Jumala tarvitse vaan ihminen, eli ihmisten, nykyihmisten tarpeisiin sen olisi vastattava. Hetkinen, olen saanut käsityksen että Herramme kyllä jotain ihmisiltään tarvitsee ja se on esirukous toisten ihmisten puolesta!

Kiintoisaa sekin, että UT julistaa yleisen pappeuden astuneen voimaan. Siinä ei ole miestä ja naista vaan Kristuksen seuraajia.

Apostolien aikaan evankeliumin julistusta tehtiin lähinnä ulkopuolella keskinäisten kokousten, ulkopuolisille, niin juutalaisille kuin pakanoille. Itis-ryhmässä kysyttiin, minkälaista 'äksöniä' eli evankelioivaa toimintaa voitaisi sapattisin harrastaa. Todettiin, ettei Tallinnanaukiolla ihmisten pysäyttäminen ollut oikein purrut.

Tähän loppuun kertoisin tositapahtuman, jota ko. keskustelutilaisuudessa en kerennyt. Intian suurkaupungissa ryhmä kristittyjä halusi kovasti tietää, miten menestyksellisesti saattaisivat 'pakanoille', kaupunkilaisille, ilosanomaa tiettäväksi. He olivat kokeilleet yhtä sun toista. Nyt he keskittyivät hartaasti rukoilemaan Herransa viisautta asiassa. Rukoiltuaan kolme päivää kaikille laskeutui sama Hengen sanoma: Menkää illalla rannalle.

Illan viileydestä nauttimassa ranta oli ihmistä mustanaan. Kristittyjen pikku ryhmä oli ymmällään mitä tehdä. Mutta sitten sinne tänne ilmestyi kuin tulenlieskoja joidenkin rannalla olijoiden ylle. Ryhmä ymmärsi, että Herra oli valinnut heille kuulijat. He riensivät henkeä täynnä tulenlieskalta toiselle.
Seuraavassa kokouksessa oli 53 uutta uskoon tullutta.

Niinpä, mitä omin neuvoin teemmekin, valuu tyhjiin. Herramme neuvonnassa seurakunnassa tapahtuu ihmeitä.
marj

itisryhma@gmail.com has sent you a Google Gadget

Tervetuloa Itisryhmän tilasuuksiin!

See what your friend has made

This gadget was sent to you by: itisryhma@gmail.com

***

Your friend has created something special for you to see every day on Google.

The gadget will be on your own iGoogle page. To go with your new gadget you can also personalize your iGoogle page with the stuff you like.

Your friend's gadget may change from one day to the next too, so visit iGoogle daily to see what's new!

You can get back to your iGoogle page by visiting Google and clicking the iGoogle link in the upper right hand corner.

Want to share a message or photos with a friend every day? Then Sign in and create a gadget of your own to send to friends.

19.9.2009

19.9.2009

Läsnä 23+1 lapsi

Johto Esa

Alkulaulu seurakunta laulaa 37 ”Uutta virttä nyt laulaa”

Rukousaiheita: Kiitosaihe: adventistikotien lapset ja nuoret

Toipumista leikkauksesta

Ystävän puolesta joka ”elää jatkoajalla”

Kiitos kesän siunauksista

Siskon puolesta että löytää Jeesuksen vapahtajaksi

Laulu: seurakunta laulaa 199 kosketa minua henki

Raamatuntutkiskelu: Kai Arasola. Johanneksen kirje valitulle äidille (2 Joh)

Hajanaisia ajatuksia:

Seurakunnan tulisi toimia äidin lailla: synnyttää, kasvattaa, rakastaa.

Johannes oli huolissaan seurakunnan tilasta jopa 1/3 seurakunnasta oli saanut vaikutteita kreikkalaisuudesta ja olivat gnostilaisia.

” Tulkoon osaksemme armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa.”

Keskustelimme totuuden ja rakkauden suhteesta. Pitää löytää tasapaino näiden suhteen: totuus laukoo, rakkaus peittää. Erityisesti kaikkea kielteistä ei tarvitse sanoa.

Armo, laupeus, rauha (ilo)

” uutta käskyä en sinulle kirjoita, vaan sen, joka meillä on ollut alusta asti: rakastakaamme toisiamme” Vrt 1 Kor 13. Jokaisesta ei tarvitse tykätä mutta kyllä rakastaa

” 9. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika. 10. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä opeta tällä tavoin, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä edes tervehtikö häntä. 11. Se, joka lausuu hänet tervetulleeksi, osallistuu hänen pahoihin tekoihinsa.”

Seurakuntakotia tulee varjella harhaopeista, vääriä opettajia ei pidä toivottaa tervetulleiksi seurakuntakoiin.

” Minulla olisi teille paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tahdo esittää sitä näin paperilla ja musteella. Toivon näet pääseväni tulemaan teidän luoksenne, että saisin puhua kanssanne kasvotusten. Silloin ilomme on täydellinen.”

Apostoli Johannes tiedosti jo silloin internetyhteiskunnan ongelmat! Sähköpostit ja naamakirjat eivät riitä, tarvitaan myös seurakuntayhteyttä kasvotusten.

Lähetysterveisiä Thaimaasta.

Thaimaassa 60 miljoonaa asukasta, adventisteja 11000, etenkin vuoristoheimolaisia tiettömien taipaleiden takana.

Kiinassa on virallisessa adventtikirkossa 4000 jäsentä, mutta maassa vaikuttaa myös maanalainen asdventtiseurakunta, jossa on puoli miljoonaa jäsentä.

Lähetyslaulu: seurakunta laulaa 411”Kuule, Isä taivaan”