Timo Flink puhui taivaan kirjoista (Dan 7:10) liittyen Danielin maailmanhistoria-näkyyn. Näky kuvaa ensin tapahtumia maan päällä Babylonista Eurooppaan, sitten kuvataan mitä tapahtuu taivaassa ja näky päättyy lopulta Jumalan valtakuntaan. Taivaallisessa pyhäkössä on oikeudenkäynti (Ps 68:18, Ps 69, Dan 8). Pyhät saavat oikeutensa ja kaikki kirjat avataan. Mitä näissä kirjoissa sitten on? Kun Jeesus lähettää (Luuk 10) opetuslapsensa pareittain matkaan, hän antaa heille vallan käskeä henkiä. Tässä yhteydessä hän puhuu myös nimien kirjoittamisesta taivaan kirjaan ja nimien pyyhkimisestä sieltä pois. Taivaan kirjoissa on siis nimiä. Psalmista toteaa, että Herra on tutkinut minut, nähnyt minut idulla ja että kaikki on kirjoitettu taivaan kirjaan. Siellä on siis koko elämä. Herra on myös kirjoittanut muistiin pakolaisuuden päivät (Ps 56) ja kyyneleet. Herra kuulee ja kaikki kirjoitetaan muistiin (Mal 3:16) iloksi Herraa kunnioittaville. Kehoitetaan katumaan syntejä (Apt 3) jotta ne pyyhittäisiin pois. Mitä kirjoihin sitten jää? Pelkät nimetkö? Sinne jäävät nimet ja uskon teot. Mooses pyytää Herraa antamaan anteeksi (2 Ms 32) tai pyyhkimään hänen oman nimensä pois. Pahojen nimet siis pyyhitään pois. Joka voittaa, saa valkeat vaatteet, eikä nimeä pyyhitä pois taivaan kirjasta. Nimenhuudossa Jeesus nousee vastaamaan ja tunnustaa omakseen.
Hebrealainen oikeudenkäynti eroaa nykyisistä. Siellä on TUOMARI, joka puolustaa ja toteaa oikeuden päätöksen, SYYTTÄJÄ, joka syyttää ja SYYTETTY, joka on syyllinen tai syytön. Jos syyttäjä syyttää syytöntä, tuomari rankaisee syyttäjää. Raamatussa kutsutaan Paholaista veljien syyttäjäksi. VANHURSKAS on se, jonka oikeus on todennut syyttömäksi, se on siis oikeustermi. Sana KATAKRIMA, josta kadotustuomio (Room 8:1) on käännetty, on alkukielessä myös oikeustermi.
Mihin kirjoja sitten tarvitaan? Ne on tarkoitettu oikeudenkäynnin yleisölle (enkeleille), koska vain Jumala tietää kaiken. Herra tietää, muu yleisö näkee vain tapahtumiat. Uskon isä Aabraham lähti Herran käskystä uskon matkalle tietämättä edes matkansa määränpäätä. Hän kompasteli matkalla mm. Saaraan. Hän pyrki itse toteuttamaan ennustuksen jälkeläisistä. Ja kun Jumala vihdoin lupasi lapsen, Saara ja Aabraham nauroivat molemmat. Jumala kyllä tiesi, mutta hän järjesti Isak-testin, jotta enkelitkin saisivat tietää miten vahva Aabrahamin usko oli. Nähtyään tuloksen enkeli totesi: Nyt minä tiedän. Uskon isän kompastelut pyyhittiin kirjasta pois ja uskon teot jäivät jäljelle. Karitsan elämän kirja on meitä ja enkeleitä varten jotta me ymmärtäisimme. Lähes jokainen kuolee ja joutuu tuomiolle (Hebr 9:27), pieni osa ei kuole, vaan heidät muutetaan. Jeesus tulee ja tuo palkan (Ilm 22:12) tekojen mukaan, oikeus on silloin jo tehnyt päätöksensä.
Timo piti myös läksyn profeettojen sanomasta.
Teehetken aikana oli tilaisuus kysellä. Yksi kysymys koski ikuisuutta. Heprean kielen sana oolaam merkitsee asiayhteydestä riippuen aikaa, aikakautta, ikuisuutta, elinikää, ajanjaksoa jne. Me ajattelemme, ettei ikuisuudella ole alkua eikä loppua. Heprealaiset eivät ajatelleet näin. Heille sanalla ikuisuus oli neljä merkitystä.
Joonan oolaam valaan vatsassa kesti 3 päivää ja 3 yötä. Jeesuksen ikuinen kadotus haudassa kesti 3 päivää ja 3 yötä. Gehennan ikuinen tuli ei pala ikuisesti, mutta sen seuraukset ovat lopulliset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti